Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Helmikuun alussa on tullut voimaan yhdenvertaisuuslaki. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kieltää syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lailla ei kumottu muihin lakeihin sisältyviä syrjintää koskevia säännöksiä, joten sukupuoleen perustuva syrjintä ratkeaa yhä tasa-arvolain säännösten mukaan ja esimerkiksi työnantaja voi yhä syrjinnässään syyllistyä sellaiseen menettelyyn, että hänen tekonsa katsotaan rikokseksi.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kyse on esimerkiksi työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta tai uralla etenemisestä tai esimerkiksi koulutuksen saamisesta. Myös yksityisen työnantajan on siis syytä huomioida uusi laki. Paitsi että etnisen alkuperän vuoksi on kiellettyä syrjiä henkilöä edellä kerrotuissa tilanteissa, henkilön asettaminen etnisen alkuperän perusteella eri asemaan on kiellettyä, kun kyse on muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista. Ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat muut lait ovat ennallaan.

Laki velvoittaa yksityisen toiminnan lisäksi viranomaisia, joiksi on määritelty valtion ja kuntien viranomaiset, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa, julkisoikeudelliset yhdistykset, yksityiset toimijat, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä, valtion liikelaitokset ja valtion kirkot. Näiden kaikkien nimenomaiseksi velvollisuudeksi on säädetty yhdenvertaisuuden edistäminen kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja velvollisuus muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi on muiden kuin valtion kirkkojen ja yksityisen julkista hallintotehtävää hoitavan laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. 

Työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimista aiheutuvat kustannukset.

Henkilöitä voidaan yhä asettaa eriarvoiseen asemaan iän tai muun laissa luetellun seikan johdosta, jos sitä voidaan perustella työtehtävien laadulla tai vaatimuksilla tai esimerkiksi työllisyyspoliittisilla tavoitteilla. Siitä, että henkilö ryhtyy toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, ei saa aiheutua ko. henkilölle kielteisiä seuraamuksia.

Lain rikkomisesta voidaan tuomita enintään 15.000 euron ja poikkeuksellisesti vakavissa tapauksissa tämänkin ylittävä hyvitys tuomioistuimessa. Kanne on kuitenkin nostettava kahdessa vuodessa syrjivästä menettelystä tai työhönottotilanteessa vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.

Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset, vähemmistövaltuutettu ja aivan uusi elin syrjintälautakunta, jota tätä kirjoittaessa ei olla vielä edes nimetty. Syrjintälautakunta voi kieltää syrjivän menettelyn jatkamisen ja määrätä ja asettaa maksettavaksi kiellon tehosteena olleen uhkasakon. Sen päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen.