Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Palkkaturvalailla turvataan työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen valtion varoista työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Hakemus työsuhteesta johtuvista saatavista eli palkkaturvahakemus tehdään mille tahansa työvoimatoimistolle tai työvoima- ja elinkeinokeskukselle erityisellä lomakkeella, jonka täyttämisessä ko. paikasta saa apua. Palkkaturvan ratkaisee kuitenkin työnantajan kotipaikan tai tietyissä tapauksissa työntekopaikan työvoima- ja elinkeinokeskus.

Palkkaturvahakemus on tehtävä työvoimatoimistolle tai työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa työsuhteesta johtuvan saatavan erääntymisestä eli yleensä palkanmaksukauden päättymisestä. Jos siis näyttää siltä, ettei työnantaja suorita palkkaa tai muuta työsuhteesta johtuvaa saatavaa, asiassa ei kannalta aikailla, jottei palkkaturva jää saamatta liian myöhään haettuna. 

Työnantaja on palkkaturvan saamisen ehdon mukaisesti maksukyvytön, jos työnantaja on konkurssissa tai todettu ulosotossa maksukyvyttömäksi, jos työnantaja on laiminlyönyt ajallaan tilittää ennakonpidätykset tai maksaa työnantajasuoritukset tai työnantaja on varattomana lopettanut toimintansa tai myös muissa tapauksissa palkkaturvaviranomainen voi selvästi todeta maksukyvyttömyyden. Pelkästään maksuhaluttomalta työnantajalta olevia työntekijän saatavia ei valtion varoista korvata. 

Jos työnantaja on konkurssissa, työntekijän on palkkaturvahakemuksen tekemisen lisäksi valvottava saatavansa työnantajan konkurssissa, jollei konkurssipesän pesänhoitaja merkitse saatavaa laatimaansa luetteloon maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista.

Palkkaturvahakemus voidaan tehdä kaikista työntekijän työnantajalta olevista saatavista, myös matkakulujen korvauksesta tai päivärahoista. Yhden työntekijän saatavasta samalta työnantajalta korvataan valtion varoista kuitenkin enintään 15.200 euroa, vaikka työntekijän saatava työnantajalta olisi tätä suurempi.

Jotta työntekijällä olisi oikeus palkkaturvaan, työn on oltava tehty Suomessa. Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehty tilapäinen työ ei kuitenkaan oikeuta palkkaturvaan. Myös ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa tehty työ siten, että työntekijän kotipaikka on ollut Suomessa oikeuttaa palkkaturvaan Suomessa, jollei työntekijä saa vastaavaa etuutta asemapaikkamaastaan. 

Työvoima- ja elinkeinokeskus hylkää palkkaturvahakemuksen, jos työnantaja on katsonut, ettei työntekijällä esimerkiksi ole saatavaa työnantajalta eikä saatavan perustetta ja määrää ole saatu palkkaturvamenettelyssä muutoinkaan selvitettyä. Tällöin työvoima- ja elinkeinokeskus ohjaa työntekijän nostamaan kanteen käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan, ja valtio voi ilmoittautua vastaajaksi juttuun. Jos työntekijä voittaa juttunsa oikeudessa, hän saa valtiolta saatavansa. Jollei työnantaja ole palkkaturvamenettelyssä riitauttanut työntekijän saatavaa, mutta saatavaa ei ole kyetty muutoin selvittämään tai palkkaturvaviranomainen katsoo saatavan perusteettomaksi, työvoima- ja elinkeinokeskus ohjaa työntekijän nostamaan kanteen valtiota vastaan. Molemmissa tapauksissa kanne on nostettava määräajassa työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksen jälkeen, ja voittoisan tuomioistuimen ratkaisun jälkeen työntekijän on toimitettava palkkaturvaviranomaiselle uusi hakemus ja liitettävä hakemukseen oikeuden ratkaisu asiassa.