Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan päävelvoite ja yksi niistä tunnusmerkeistä, joiden perusteella arvioidaan, onko kyseessä työsuhde vai onko kyseessä itsenäisenä ammatinharjoittajana tehty työ.

Työ voi olla tehty työsopimussuhteisena, vaikka työstä saatavasta palkasta ei oltaisi sovittu, jos on tarkoitettu, ettei työtä tehdä ilman vastiketta. Jos palkasta ei ole sovittu eikä työehtosopimuksessa ole tästä määräyksiä, työntekijälle on maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Vastike työstä voi olla rahan lisäksi esimerkiksi tavaraa tai toisen osapuolen suorittama työ vastavuoroisesti kunhan sillä on saajalleen taloudellista arvoa. Rahapalkan lisäksi maksettavista luontaiseduista yleisimpiä ovat ateria-, auto-, asunto- ja puhelinetu.

Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Useissa työehtosopimuksissa on tästä poikkeavia määräyksiä.

Palkka on maksettava viimeistään palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin ole työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa sovittu. Tunti- tai päiväpalkkalaisella on kuitenkin oikeus saada palkkansa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Viikko- ja kuukausipalkkalaisen palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi on kahden viikon pituinen. Jos työntekijä saa sekä kiinteää pohjapalkkaa ja tämän lisäksi voitto-osuutta tai provisiopalkkaa, voitto-osuuden tai provision maksukausi saa olla jopa 12 kuukautta. Jos kuitenkin pääosa palkkauksesta on voitto-osuutta tai provisiota, palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen.

Palkan on oltava viimeistään palkanmaksukauden viimeisenä päivänä työntekijän käytettävissä. Jos palkanmaksukauden viimeinen päivä on viikonloppu tai esimerkiksi joulu- tai juhannusaatto, palkan on oltava työntekijän käytettävissä lähinnä edeltävänä arkipäivänä.

Työsuhteen päättyessä irtisanomisajan päätyttyä tai purkamispäivänä on myös kaikki palkkasaatavat maksettava työntekijälle, jollei toisin ole sovittu sopimuksella tai työehtosopimuksessa. Esimerkiksi urakkapalkkauksessa kaikki palkan laskentaan vaikuttavat tekijät eivät välttämättä ole työnantajan tiedossa työsuhteen päättymishetkellä. Työsuhteen päättyessä erääntyvät varsinaisen palkan lisäksi esimerkiksi ylityökorvaukset, vuosilomakorvaus pitämättömistä lomapäivistä, työehtosopimuksiin perustuvat lomarahat sekä matkakustannusten korvaukset ja päivärahat.

Jos osakin työsuhteesta johtuvista saatavista viivästyy työsuhteen päättyessä tai viivästyy siitä, mitä on sovittu poikkeuksellisesta erääntymisestä, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Tähän on tiettyjä poikkeuksia, jos palkkasaatava ei ole selvä. Pelkästään se, ettei työnantaja esimerkiksi tiedä miten lomakorvaus lasketaan, ei vapauta työnantajaa maksamasta palkkaa odotuspäiviltä.

Työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma maksetusta palkasta sakkorangaistuksen uhalla. Palkkalaskelmasta on ilmettävä vähintäänkin palkan suuruus ja se, miten se on määräytynyt.

Työsopimuslain mukaan työntekijä voi purkaa työsopimuksen heti päättyväksi, jos työnantaja esimerkiksi jättää palkkaa maksamatta niin, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa.

Jollei työntekijä saa työnantajalta palkkasaataviaan vapaaehtoisesti, kannattaa niistä tehdä viimeistään 3 kk:n kuluessa palkkaturvahakemus Työvoima- ja Elinkeinokeskukselle (TE-keskus). Kanteen voi nostaa käräjäoikeudessa, mutta se on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen voimassaollessa työpalkkasaatavia on vaadittava työnantajalta tapauksesta riippuen kahden tai viiden vuoden kuluessa.