Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Näin lomakautena tulee usein ajankohtaiseksi kysymys siitä, miten loman kanssa menetellään, kun työsuhde syystä tai toisesta päättyy.

Vuosilomalain mukaan työntekijää tulee ensin henkilökohtaisesti kuulla loman ajankohdasta, mutta sen jälkeen työnantajalla on asian suhteen määräämisvalta, kuitenkin niin, että lain 20 §:n mukaan 24 arkipäivää on annettava lomakautena (1.5. – 30.9.) ja 6 päivää lomakauden ulkopuolella (talviloma). Kiellettyä on määrätä loma pidettäväksi äitiys- tai isyysloman aikana. Sen sijaan vanhempain- tai hoitovapaan ajaksi loman voi määrätä.

Loman ajankohta on tarkemmin määriteltävä viimeistään 1 kuukausi ennen loman alkamista. Mikäli työnantaja määrää ajankohdan myöhemmin, on tätä kyllä noudatettava, mutta työnantajan tulee korvata työntekijälle mahdollisesti tästä aiheutuva vahinko. Vain poikkeuksellisissa tapauksissa (esim. kiireellinen ja yllättävä tilaus) lomailmoitus voi tulla 2 viikkoa ennen loman alkamista.

Entä sitten, jos loman ajankohta on jo määrätty, mutta työsuhde päättyykin ennen lomaa, loman aikana tai jälkeen. Tällöin mitään erikoista ei tapahdu, loma pidetään normaalisti ja kun työsuhde päättyy, niin pitämättä jäänyt loma maksetaan rahana. Jos loma tulee pidetyksi ennen työsuhteen päättymistä, palataan loppuajaksi töihin. Tällöin useimmilla aloilla myös maksetaan lomaraha (ent. lomaltapaluuraha). Jos loma on määrätty esim. elokuuksi, mutta työsuhde päättyykin heinäkuun lopussa, maksetaan lomakorvaus. Loma-ajankohtaa ei voi muuttaa, ellei työntekijä siihen suostu.

Ongelmia saattaa tulla silloin, kun työntekijä irtisanotaan eikä hänen enää haluta olevan työssä. Tavanomaista on, että työnantaja määrää työntekijän heti pitämään ansaitut lomapäivät, jolloin irtisanomisaika ja loma-aika kuluvat yhtä aikaa. Tämä on mahdollista vain, mikäli siitä yhteisesti sovitaan. Jos ei sovita eikä loma-ajankohtia ole vielä määrätty, on työnantajan noudatettava 1 kuukauden ilmoitusaikaa. Silloin kun irtisanomisaikana ei ole työvelvoitetta, kuvitellaan, että loma ikään kuin itsestään kuluu, koska työntekijä ei ole työssä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työnantajan on nimenomaisesti määrättävä loma-ajankohta (esim. 1.7. – 30.7.) eikä pelkkä epämääräinen suullinen lausahdus tässä suhteessa ole riittävä.

Uuteen vuonna 2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin on otettu säännös, jonka mukaan jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 20 §:n mukaan (kts. edellä) oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Vieläkään vuosilomalakiin ei ole onnistuttu saamaan pykälää, joka oikeuttaisi vuosiloman keskeyttämiseen heti, kun sääennustus lupaa sadekelejä. Niin, että aurinkoisia lomapäiviä kaikille lukijoille!