Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Huhtikuun alussa tuli voimaan uusi vuosilomalaki. Tulevan kesän ja talven lomiin sillä ei ole vielä vaikutusta, vaan ne määräytyvät vanhan lain mukaan.

Uutta vuosilomalakia sovelletaan sekä työsuhteessa että virkasuhteessa. Kunnan viranhaltijoihin ja valtion virkamiehiin aikaisemmin sovelletut vuosilomaa koskevat lait on nyt kumottu. Uuden vuosilomalain soveltamisen ulkopuolella ovat kuitenkin eräin poikkeuksin opettajat, kotityöntekijät ja työnantajan perheenjäsenet yrityksessä.

Periaatteet, miltä ajalta lomaa kertyy ja että lomaa kertyy joko kaksi arkipäivää tai kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ovat säilyneet uudessa laissa ennallaan. Perusperiaate on yhä se, että lomakausi sijoittuu 2.5. ja 30.9. väliselle ajalle kuitenkin siten, että 24 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan sijoittaa lomakauden ulkopuolelle talvilomaksi pidettäväksi 1.10. ja 30.4. välisellä ajalla kuten tähänkin asti on ollut. Uusi laki laajentaa kuitenkin työntekijän ja työnantajan mahdollisuuksia sopia vuosiloman ajankohdasta. Työntekijä ei voi luopua oikeudestaan pitää 12 arkipäivää yhdenjaksoisesti lomaa, mutta tämän ylittävä osa voidaan työnantajan ja työntekijän sopimuksin sijoittaa jopa seuraavalle lomakaudelle ja pitää seuraavan vuosiloman yhteydessä. Samoin yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa 24 arkipäivää ylittävästä loman osasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti siten, että se pidetään lyhennettynä työaikana. Aloitteen tällaiseen järjestelyyn on tultava työntekijältä ja lyhennys voi olla kokonaisia päiviä tai osapäiviä.

Vuosilomapalkan laskenta on selkiintynyt. Viikko- tai kuukausipalkkalaisen osalta, joka ei saa mitään muuta lisäpalkkaa, ei muutosta aikaisempaan ole. Ainoastaan koska vuosilomapalkan on vastattava työntekijälle muutoin maksettavaa palkkaa, palkanmaksukaudesta poikkeava vuosiloman ajankohta voi aiheuttaa sen, että seuraavan palkanmaksun yhteydessä voidaan joutua tasaamaan palkkaa. Sen sijaan esimerkiksi kuukausipalkkalaisen, joka saa osan palkastaan provisiona, tuotantopalkkiona tai tulospalkkana, vuosilomapalkan laskentasäännös kertoimineen on laissa uusi, mutta vastaa oikeuskäytännössä syntynyttä vakiintunutta tulkintaa. Samoin laissa on säännökset sellaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskemiseksi, jotka sopimuksen mukaan tekevät töitä vain vähän ja jotka ovat aikaisemmin jääneet vuosilomalain soveltamisen ulkopuolelle ja joilla on nyt mahdollisuus käyttää vapaata. Lomapalkka lasketaan aina sen palkkaustavan perusteella, jota työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden eli 31.3. päättyessä, jollei työ- ja virkaehtosopimuksissa ole muuta sovittu. Jos työntekijä on siten ollut 31.3. kuukausipalkkalainen, mutta tämän jälkeen ennen lomaa siirtynyt tuntipalkkalaiseksi, vuosilomapalkka lasketaan kuten kuukausipalkkalaisilla.

Uudella vuosilomalailla ei heikennetä valtion virkamiesten vuosilomaetuuksia. Näin ollen ne virkamiehet, jotka ovat tähänkin asti saaneet kolme lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, saavat ne myös jatkossa. Lisäksi valtion työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan yhä sopia siitä, että lomakausi alkaa vasta 1.6.