Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Määräaikainen työsopimus päättyy, kun sovittu määräaika on kulunut umpeen. Ongelmia syntyy siitä, milloin määräaika sitten on kulunut umpeen. Jos määräaika on sidottu kalenteriin, ei ongelmia ole. Jos sen sijaan työsuhteen päättymishetki on määritelty epämääräisemmin, esim. kun projekti on valmis tai sijaisuus on päättynyt, on täsmällisen päättymisajankohdan määrittäminen vaikeampaa.

Työsopimuksen päättyminen

Määräaikainen työsopimus päättyy, kun sovittu määräaika on kulunut umpeen. Ongelmia syntyy siitä, milloin määräaika sitten on kulunut umpeen. Jos määräaika on sidottu kalenteriin, ei ongelmia ole. Jos sen sijaan työsuhteen päättymishetki on määritelty epämääräisemmin, esim. kun projekti on valmis tai sijaisuus on päättynyt, on täsmällisen päättymisajankohdan määrittäminen vaikeampaa.

Uuden työsopimuslain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa on säädetty, että jos työsopimuksen päättymisajankohta on vain työnantajan tiedossa, on hänen ilmoitettava tämä viipymättä työntekijälle, kun aihe päättymiseen on tullut hänen (siis työnantajan) tietoon. Jos on tehty viittä vuotta pitempi määräaikainen työsopimus, muuttuu se viiden vuoden jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi.

Määräaikainen työsopimus ei yleensä ole irtisanottavissa, mutta mikäli irtisanomisajasta on sovittu, on se pätevä ja tulee sitä noudattaa.

Toisinaan tulee esille tilanne, jolloin työntekijä jatkaa työntekoa määräajan päättymisen jälkeen. Jos tämä tapahtuu työnantajan tieten eikä työnantaja puutu tähän, katsotaan työsuhteen pidentyneen toistaiseksi voimassa olevaksi. Kysymyksessä on ns. työsuhteen hiljainen pidennys. Tämä merkitsee esim., että jatkossa työntekijä on irtisanomissuojan piirissä.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy joko irtisanomiseen tai purkamiseen. Työntekijä ei tarvitse mitään syytä irtisanomiseen, mutta työnantajan irtisanoessa syyn tulee olla asiallinen ja painava. Vanhan työsopimuslain mukaan irtisanomisperusteen tuli olla erityisen painava. Ilmaukset tarkoittavat käytännössä samaa asiaa.

Irtisanomisajasta voidaan työsopimuksissa sopia vapaasti. Rajoituksena on, ettei yli 6 kuukauden pituista irtisanomisaikaa voida sopia ja että työntekijän puolelta noudatettava irtisanomisaika ei saa olla pitempi kuin työnantajan noudatettava aika. Yhtä pitkiä ne saavat kyllä olla. Näissä rajoissa irtisanomisajoista voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Usein työehtosopimuksia ei ole olemassa ylempiä toimihenkilöitä varten. Tällöin yrityksissä saatetaan noudattaa jonkun muun henkilöstöryhmän työehtosopimusta, mutta on huomattava, ettei näitä sitovasti sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

Jos mitään ei ole työsopimuksessa tai sitovassa työehtosopimuksessa sovittu, noudatetaan työsopimuslain 6 luvun 3 §:ssä säädettyjä irtisanomisaikoja, jotka ovat työnantajan irtisanoessa:

IrtisanomisaikaTyösuhteen kesto

14 päivääenintään 1 vuosi

1 kuukausi1 – 4 vuotta

2 kuukautta4 – 8 vuotta

4 kuukautta8 – 12 vuotta

6 kuukauttayli 12 vuotta

 

Vastaavasti työntekijän irtisanoessa noudatetaan:

14 päivääenintään 5 vuotta

1 kuukausiyli 5 vuotta

 

Vanhassa työsopimuslaissa irtisanomisajan minimi oli 1 kuukautta, joten laki on tältä osin muuttunut. Kenen eduksi muutos on tapahtunut, riippuu tilanteesta.

Työsuhteen kestoon lasketaan mukaan lomautusajat, kaikki perhevapaat (äitiys-, isyys-, vanhempainloma ja hoitovapaa) sekä ase- tai siviilipalvelusaika.

Mitä sitten, jos työnantaja tai työntekijä ei noudatakaan irtisanomisaikaa? Tällöin työnantajan tulee joka tapauksessa maksaa palkka irtisanomisajalta. Usein työntekijä vapautetaan työntekovelvoitteesta irtisanomisajaksi, koska tällä ei enää ole erityisempää motivaatiota työn tekemiseen. Palkka siis on kuitenkin maksettava.

Jos työntekijä lähtee irtisanomisaikaa noudattamatta, tulee hänen maksaa työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä kertakaikkisena korvauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että enempää ei tarvitse maksaa, vaikka työnantajalle olisi syntynyt huomattavastikin suurempi taloudellinen vahinko.