Viilot & Vainio Facebookissa

Ota yhteyttä

Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy
Topeliuksenkatu 7 A
00250 HELSINKI 
Puh: 010 8411 000

Suomen Vahvimmat

Uusitusta palvelussuhdelainsäädännöstä

Marraskuun alussa tuli voimaan uusi laki kunnallisesta viranhaltijasta, jolla kumottiin kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalaki. Virkasäännöissä ei enää voi olla viranhaltijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä vaan ne ovat uudessa laissa, joka sääntelee kattavasti kunnallisen viranhaltijan oikeusasemaa. 

Lue lisää: Uusi laki kunnallisesta viranhaltijasta

Pitkällisen lainvalmistelutyön jälkeen on maahamme saatu uusi työsopimuslaki, joka tulee voimaan todennäköisesti 1.6.2001. Edellinen työsopimuslaki säädettiin vuonna 1970 eli se on ollut voimassa yli 30 vuotta. Tosin sitä on useaan otteeseen hyvin perusteellisesti muutettu vastaamaan kulloisiakin työmarkkinakäsityksiä.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 1

Uusi työsopimuslaki tulee voimaan 1.6.2001. Käsittelen seuraavassa, mitä mahdollisesti muuttuu työsopimuksen muodon ja keston kohdalla.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 2

Uuteen 1.6.2001 voimaan tulleeseen työsopimuslakiin (1 luku 4 §) on otettu lähes aikaisempaa lakia vastaava pykälä koeajasta.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 3

Uudessa työsopimuslaissa (55/2001) on säännelty entistä tarkemmin työnantajan velvollisuuksista.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 4

Aikaisemmassa kirjoituksessani (Uusi työsopimuslaki, osa 2) olen todennut, että työsopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti esimerkiksi suullisesti. Tällaisissa tilanteissa on riidan syntyessä ollut vaikea näyttää toteen, mitä työsuhteen ehdoista oli sovittu. Vanhaa työsopimuslakia selvennettiin tältä osin vuonna 1994 voimaan tulleella muutoksella työsuhteen ehdoista tiedottamisesta.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 5

Työsuhteen ehdot määräytyvät usean eri lähteen mukaisesti. Työsopimuslaki on luonnollisesti kaiken lähtökohtana ja siitä selviää monesti, miten ehdot määräytyvät, erityisesti silloin, jos työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ei ole asiasta sanottu mitään.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 6

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätöksellä tehtävää palkanmaksun ja työnteon väliaikaista keskeyttämistä. Työsuhde muutoin jatkuu entisellään, mutta palkkaa ei makseta eikä työtä tehdä. Lomauttaminen voi tapahtua myös säännöllistä työaikaa lyhentämällä.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 7

Määräaikainen työsopimus päättyy, kun sovittu määräaika on kulunut umpeen. Ongelmia syntyy siitä, milloin määräaika sitten on kulunut umpeen. Jos määräaika on sidottu kalenteriin, ei ongelmia ole. Jos sen sijaan työsuhteen päättymishetki on määritelty epämääräisemmin, esim. kun projekti on valmis tai sijaisuus on päättynyt, on täsmällisen päättymisajankohdan määrittäminen vaikeampaa.

Lue lisää: Uusi työsopimuslaki, osa 8